sunnuntai 8. toukokuuta 2016

roolinäyte ei vaadi liikoja

Tämä on pääasiassa vastauspostaus Sokean yksisarvisen postaukseen Peliviestinäyte hahmoa hakiessa? Vastaus on voimakkaasti sovellettuna roolipelin liittymistapaan, missä kirjoitetaan vain roolinäyte, eikä hahmoa. Ei siis mene yksi yhteen alkuperäisen postauksen kanssa, mutta halusin kuitenkin käyttää SY-blogin postausta pohjana. Kiitos inspiraatiosta ja hyvästä aiheesta siis sinne!

Hieman taustoja. Itselläni ei ole kokemusta yhdestäkään roolipelistä, missä pitäisi luoda hahmo liittymisen yhteydessä. Olen sitä roolinäyte aka peliviestinäyte kansaa, eli hakemuksessa ilmoitetaan nimi, sähkäri ja roolinäyte. Roolinäyte on aika vapaamuotoinen ja se on ainoa aikaa ja vaivaa vievä juttu liittyessä.

Mielestäni roolinäyte ei välttämättä ole tarpeellinen, jos liittyessä pitää myös luoda hahmo. Hahmo voi jopa olla haastavampaa luoda, kuin kirjoittaa pieni pätkä tekstiä. Tässäkin pitää ottaa huomioon monta asiaa: Mitkä on sivun ohjeistukset? Onko esimerkkejä saatavilla? Näkeekö vierailija foorumin hahmot? Saako vierailija inspiraatio jelppiä halutessaan? Harkitsin aikoinaan vaihtavani pelkän roolinäytteen hahmon luomiseksi, mutta minulle viskattiin aika hyvä huomio: Mutta moni pelaaja hakee chatista inspiraatiota ja saa muilta apua, kun hahmon luominen tuntuu vaikealta. Miksi haluaisin viedä uusilta pelaajilta pois sen mahdollisuuden, että he voisivat tulla chattiin kysymään, millaisia hahmoja pelissä on ja mitä hahmoja ehkä kaivataan? Miksi heidän pitäisi yksin luoda hahmo, kun sen voisi hyvin tehdä vasta liittymisen jälkeen ja täten saada pidempiaikaisilta pelaajilta apua? Niinpä pysyin roolinäytteessä.

Aiheeseen.

"Mitä minä ylläpitäjänä hyödyn peliviestinäytteestä?"

 1) Koen että pelaaja sitoutuu paremmin roolipeliin, kun on nähnyt vaivaa liittymiseen. Tällöin tulee vähemmän "juokse ja karkaa" ilmiötä, eli rekisteröidytään foorumille, käydään kerran eikä enää koskaan ilmestytä. Miksi tämä haittaisi ketään? Kyllä se vähän syö, kun porukka on valmiina vastaanottamaan uuden pelaajan innokkaana, mutta pelaajaa ei näy eikä kuulu. Eri asia, jos ilmoittaa lopettavansa suoraan. Se on kohteliasta eikä minun ylläpitäjänä tarvitse pallotella, että haluaako uusi pelaaja vielä olla pelissä vai ei. Kaikki kun ei ilmoita poissaoloistaan foorumilla, jolloin en ole tietoinen, kuka on jättänyt pelin ja kuka on väliaikaisesti poissa. Ei ole iso juttu, mutta pieni määrä sitoutuneita pelaajia on parempi, kuin kasa pyörähtelijöitä.

2) Turvallisuus. On epätodennäköisempää että roolipeliin rekisteröityy ihmisiä, jotka ovat kyseenalaisten syiden takia pyörimässä nuorille suunnatussa sivustossa, kun liittyminen vaatii vaivannäköä. Muistaakseni myös eräs pelaaja roolipelissäni taisi mainita, että on turvallisempi fiilis kun kuka tahansa ei näe foorumia tai pääse sinne. Kaiken voi netissä feikata, mutta todennäköisyydet ovat alhaisemmat.

3) Kaikille ei ole suotu luetun ymmärtämistä tai sitten kyse on kärsimättömyydestä. Zingerissä on melkoisesti tekstiä foorumin puolella, joten jos pelaaja ei jaksa edes selata sivuja huolellisesti (mikä näkyy melkein heti roolinäytteestä), niin on parempi ettei hän liity ollenkaan. Varsinkin eläinroolipeli vetää puoleensa nuoria pelaajia, joilla voi lukuinto ohjeiden suhteen olla vähäinen. Päästän helposti läpi pelaajia, vaikka roolinäyte kusisi useammallakin tavalla. Mutta silloin kun ohjeita ei ole selkeästikään jaksettu edes vilkaista, näytän mielelläni kieltomerkkiä.

On aika raskasta, kun chattiin saapuu pelaaja joka kyselee ihan perusasioita, joita on jauhettu monissa ohjeissa monta kertaa: onko tämä susiroolipeli? Lapsi rakas, miten ikinä päädyit liittymään tänne?

Kun sivuja ei lueta huolellisesti, tulee välillä fiilis etten voi päästää pelaajaa läpi, koska hän pettyisi roolipeliin kun ei ole lukenut sivuja kunnolla. "Tämä ei ollut mitä odotin." Ei vissiin, kun et edes lukenut mistä on kyse. Parempi jos keskityt niihin sivuihin ja mietit sitten, haluatko liittyä.

"Ja sen takia peliviestinäyte ei periaatteessa ole edes peliviesti vaan se voisi käydä myös fickin tai minkä tahansa tarinan aloituksesta."

Nimenomaan! Itse rinnastan roolipelaamisen vahvasti tarinan kirjoitukseen. Ropettaminen on vuorovaikutusta, mutta tarinankirjoitustaito on vahva pohja pelaamisen aloittamiselle. Roolipelaaminen on omalaatuista tarinan kirjoitusta, paitsi että siinä tarinan kirjoittaa koko pelaajakunta eikä tarina koskaan saa lopullista loppua. Jokainen juoni on kuin oma lukunsa. On siis ihan valtavan hyvä, jos uusi pelaaja osaa kirjoittaa roolinäytteen kaltaisen "tarinan alun". Siitä on helppo lähteä muokkaamaan henkilöä roolipelaajaksi.

Joskus olen nimittäin saanut roolinäytteitä, missä luetteloidaan tai raportoidaan hahmon tekoja. Zingerin sivuilla on kattavat perusohjeet pelaamiselle ja useampi rooli esimerkkinä, joten oli pelaaja kuinka uusi kasvo ropeskenessä, uskon että roolipelaamisen pääpointin ymmärtää näiden ohjeiden perusteella. Luettelomainen roolinäyte ei siis ihan pääse läpi, koska se ei muistuta edes sitä tarinan alkua.


"Voiko pelinäyte kaataa mahdollisen hahmohakemuksen, koska se tuntuu vaikealta kirjoittaa?"

Tiedostan hyvin että ihmiset ovat erilaisia, mutta pysyn silti vahvasti kannassani tässä asiassa: aina voi kysyä apua. Ylläpitoa, varsinkin kun kyse on täysin uudesta harrastuksesta, voi olla pelottavaa lähestyä, mutta niin se maailma pyörii myös oikeasti. Apua pitää uskaltaa kysyä, jos haluaa päästä esteiden yli. Mielestäni yksi tärkein vaihe liittymisessä on se, että valmistautuu ottamaan yhteyttä ylläpitoon. Jos tuntemattoman lähestyminen netissä on ylitsepääsemätöntä, ehkä kannattaa rohkaista itseä vielä sen verran, että pääsee asian yli. Tässä on myös yksi syy miksi jotkut roolipelit/ylläpitäjät leimataan ilkeiksi: koska heiltä ei uskalleta kysyä apua tai neuvoa, minkä takia pelaaja jää yksin kysymyksiensä kanssa. Ylläpitäjät eivät lue ajatuksia eivätkä aina näe pelaajan hämmentyneisyyttä. Ei siis ihme jos pelaaja poistuu paikalta surullisena, jos ei uskalla avata suuta ja tehdä sitä ensimmäistä yhteydenottoa. Oma-aloitteisuutta tarvitsee kaikkialla elämässä!

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

inspi suosion varassa

Sain taas tänään muistutuksen siitä, kuinka suosiopainotteisia jotkut ihmiset ovat. Jos ei saa huomiota tekemästään, ei sitä tehdä ollenkaan. Like srsly?

Tämä ilmiö ei näy suoraan roolipeleissä, mutta koska piirtäminen ja taide ovat olennainen osa nettiroolipelejä, näen ihan aiheeksi avata tätä ärsyttävää piirrettä blogin puolella.

DeviantArtissa näkee toisinaan, kuinka porukka ympäri maailmaa kirjoittaa journalin ja masistelee vähentyneitä kommentteja, suosikkeja jne. Yleensä vielä kysymys, onko taiteeni enää yhtä kaunista kuin ennen? Journalin kommenteissa lohdutetaan, että kyllä on ja parempaakin ehkä. Näillä voimasanoilla kannustetaan piirtäjää jatkamaan ja vakuutetaan, että kyllä uskolliset seuraajat jatkavat kommentointia.

Tässä vaiheessa voimme yhdessä huokaista tuskasta.

Vaikka piirtäjällä olisi vilpitön tarkoitus kysyä, onko oma taide enää yhtä kiinnostavaa, en silti voi olla ajattelematta kuinka vahvasti suosio määrittelee, mitä kyseisen piirtäjän tulisi tehdä. Entä sitten, jos se taide ei oikeasti ole enää kiinnostavaa? Radikaaleimmat lopettavat ja ilmoittavat siitä yleensä vielä kovaan ääneen. Ehkä jatketaan, kun ne uskolliset seuraajat ovat vinkuneet jäämistä.

Itse saan tästä kuvan, että piirtäjä haluaa "rangaista" muita siitä, ettei hänen kuviaan kommentoida tai mitä ikinä da'ssa voikaan tehdä. Piirtäjä vetää työnsä pois näkyviltä tai ei tee enää lisää julkaistavaksi. Oikeastihan tässä ei kärsi kukaan muu kuin piirtäjä itse. Miksi joku haluaa tietoisesti hidastaa omaa kehitystään tai jopa lopettaa asian, mistä ainakin joskus on nauttinut? (ennen kuin suosiosta tuli niin pakkomielle) On surullista ja inhottavaa, kun joku heittäytyy marttyyriksi tällä tavalla.

Voin nauttia jonkun taiteesta hyvinkin paljon, vaikka en kommentoi tai osoita sitä millään tavalla. Joskus kyseessä on kielimuuri, joskus en vain keksi sanottavaa tai joskus en edes halua tehdä olemassaoloani selväksi. Se ei silti tarkoita, ettenkö voisi pitää jostain. Harrastan paljonkin "piiloseuraamista" niin kirjoittajien, blogaajien kuin piirtäjien kesken. Tiedän että tätä samaa tekee moni muukin, joten rakkaat, älkää tuomitko muita siitä, että he eivät syystä tai toisesta osoita kiintymystä työllenne. Olen nimittäin varma että siellä on vähintään ne pari, jotka seuraavat hiljaisesti sivusta.

maanantai 2. toukokuuta 2016

rajattu linkinvaihto

Lyhyesti ja ytimekkäästi aiheeseen: Mielestäni ei ole kannattavaa rajata linkinvaihtoa vain tietynlaisiin roolipeleihin tai tiettyyn määrään roolipelejä. Se ei palvele nykyisessä ropekaavassa ketään.

Vain tietynlaisia roolipelejä: "Tämä on ihmisroolipeli, joten linkitän vain ihmisroolipelejä."

Vaikka kyseessä olisi ihmisroolipeli tai eläinroolipeli, ei se tarkoita etteikö sivuille voisi eksyä joku joka ei kyseistä aihetta pelaa. Suomalaiset aktiiviset roolipelit vähenevät jatkuvasti ja sitä mukaa vähenee myös linkinvaihtajat. Sivu saa enemmän näkyvyyttä, jos sinne voi löytää useampaa reittiä pitkin. Ymmärrän periaatteen, että linkit on pääasiassa suunnattu niille, jotka ovat kiinnostuneita kyseisestä aiheesta, mutta c'moon - mitä haittaa siitä oikeasti on, jos linkeissä komeilee täysin päinvastainen roolipeli?

Vain X määrä linkinvaihtajia

Joskus kyse on vain halusta pitää linkinvaihtajissa vain oikeasti aktiivisia pelejä tai kaverien pelejä, joskus taas kyse on ulkonäöllisestä seikasta. Käytännössä määrältään rajattu linkinvaihtomäärä pyörittää taas samaa oravanpyörää kuin edellinen kohta. Sivut voisivat olla niin paljon helpommin löydettävissä, jos siellä olisi paljon linkinvaihtajia!

Aktiivisten roolipelien määrä on melko pieni - miksei siis luoda yhtenäistä piiriä?

Kuten sanottu, määrä on pieni. Siksi haluaisin luoda yhtenäisen piirin suomalaisille pelaajille. Se onnistuu näppärästi kun eri roolipeleistä pääsisi aina jatkamaan seuraavaan. Etenkin uusille roolipeleille on tärkeää päästä mukaan linkkipiiriin. Linkittämisen voi kuvitella eräänlaisena rinkinä: paikasta x paikkaan y ja takaisin x. Kun tähän rinkiin saadaan kaikki mukaan, roolipelaajat voivat helposti tutustua monipuolisesti erilaisiin roolipeleihin ja ovat tietoisia pelimahdollisuuksista, mitä heillä on. Vaikka kaksi roolipeliä muistuttaisi etäältä toisiaan, eivät ne koskaan ole sama asia. Yksi ei korvaa toista. Ehkä pelaaja etsii samankaltaista peliä, mutta eri jäsenporukalla, juonella, hahmoilla, tyylillä, jne.? Ei tarvita kuin pieni asia, että koko roolipelistä menee inspiraatio. Joskus se toinen vähän samankaltainen palvelee yksittäistä roolipelaajaa enemmän. Kysehän on loppujen lopuksi vain harrastuksesta, missä kaikilla tulisi olla kivaa - ei kilpailusta.



Itse ainakin haluan että roolipelini löytää mahdollisimman monta linkinvaihtajaa ja saa näkyvyyttä kaikenlaisilta roolipeleiltä. Ei sitä koskaan tiedä, jos se vannoutunut ihmisillä pelaava haluaakin kokeilla eläinpeliä.

torstai 10. joulukuuta 2015

hahmon turhat tiedot

Olen itse sitä kansaa, joka tykkää kirjoitella hahmolle semipitkiä tietoja eli hahmoni eivät koostu parista lauseesta tai luetelluista adjektiiveista. Pitkät hahmotiedot auttavat myös itseäni sisäistämään hahmon kirjoitusvaiheessa. Yleensä ongelma näitä vaativissa roolipeleissä on se, ettei tietojen pituus tai tarkkuus ole riittävä pelaajilla, jotka eivät ole tottuneet kirjoittamaan pitkiä tietoja. Joskus ongelma on myös päinvastoin - joku kirjoittaa tuskaisen pitkää ja pilkun viilaavaa tekstiä. Hahmon jokainen kehonosa ja muoto käsitellään erikseen ulkonäkötekstissä. Hei - en kuitenkaan osaa piirtää fanarttiasi niin tarkasti, että osaisin tuoda joka muodon erikseen esille eikä niillä pelissäkään ole juuri merkitystä vastapelaajalle.

Pidä teksti tiiviinä, helppona ja nopeana lukea. Yritä käyttää vähän vaikeita termejä rakenteesta. Se on mukavampaa kaikille.

Toinen mitä ihmettelen toisinaan, on ylimääräiset nimet hahmoilla. Ihmishahmoilla ymmärrän, jos on nimiä mitä ei käytetä kuitenkaan peleissä. Eläinhahmoilla kyse taitaa olla pelaajan omasta halusta viimeistellä hahmo ja hakea siihen otetta. Jos nimi ei tule esiin pelissä aktiivisesti, onko sen olemassaololla edes merkitystä? Pahimmillaan ylimääräiset nimet aiheuttavat sekaannusta.

Sukulaisuutta voi olla tietty siistiä ilmaista yhteisellä "sukunimellä" hahmoilla, vaikka itse en kuulu tähän sakkiin.

Myös lempinimet ovat yksi turhuuden multihuipentuma, jos niitä ei osata käyttää. Jos hahmon nimi on Musti se ei tarvitse lempinimeä, joka olisi Must tai Mus. Lyhyt nimi ei tarvitse lyhennystä. Harvemmin ihmisetkään keksivät lempinimiä, ellei henkilöllä ole pitkä nimi entuudestaan. Poikkeustapauksessa kyse on yleensä vain kaverien käyttämästä nimestä, joka on keksitty ajan saatossa syystä tai toisesta.

Jos hahmosi lempinimi on etunimi miinus yksi tai kaksi kirjainta... No, onko se oikeasti tarpeellista? Ei voi laiskottaa niin paljoa, ettei nimeä jaksa kirjoittaa. Lempinimissä voi kuitenkin käydä sama, kun ylimääräisissä nimissä - ne vain sotkevat asioita.

Poikkeuksena vaikeat nimet, mitä on raiskattu heittomerkeillä ja z, x, y kirjaimilla. Niille - myös lyhyille - on varmaan ihan hyvä keksiä vähän helpompi vastine suomalaiseen makuun. Mistä pääsenkin vielä jatkamaan nimiasiaa: erikoismerkit. Näyttää kivalta, mutta todellisuus on yhtä tuskaa. Edes kaltaiseni, joka on elänyt puolet elämästään koneella kirjoitellen, ei välttämättä osaa tehdä niitä kiekuroita kirjaimien ylle. En oikeasti osaa ja jos opin, unohdan sen nopeasti. Siksi varmaan ymmärrätte, miksi päästän turhautuneen huokauksen aina, kun minulta vaaditaan erikoismerkkien tekemistä. Hahmojen nimissä tuppaan toisinaan vain jättämään ne pois. En edes ymmärrä, miten nimi pitäisi lausua jos siellä on merkkejä keskellä. (ja koska harvempi pelaaja kertoo asiaa hahmotiedoissa, oletan ettei pelaajillakaan ole oikeasti mitään hajua asiasta)

Entä ne pienet "muuta" osion tiedot hahmotietojen lopussa? Lempiväri, -ruoka jne. Riippunee täysin pelaajasta, onko näillä tiedoilla loppujen lopuksi mitään tekemistä itse pelaamisen kanssa.

tiistai 20. lokakuuta 2015

suhtautuminen roolipeleihin

Luin aikani kuluksi 2005 aloitettua suomi24 keskustelua roolipeleistä. Aluksi keskustelu vaikutti peruslaadulta, vaikka selasin sitä vain nopeasti enkä takertunut yksittäisiin kommentteihin liikaa. Sitten löysin pistävää tekstiä nettiroolipelien dissaamisesta. Pääasiassa nettipelejä haukuttiin pikkutyttöjen leikkikentäksi, lastentarhameiningiksi. Foorumipelejä pidettiin ihan ok arvossa, mutta chatpelit lytättiin täysin. Lievästi sanottuna sain huomata mikä oli ihmisten suhtautuminen nettiroolipeleihin ja mietin, onko asia muuttunut vuosien varrella?

En ole roolipelannut roolipelien kulta-ajalla (2005?), koska sain kuulla harrastuksesta vasta 2008. Itseni on vaikea vastata kysymykseen sen takia, mutta jos saan arvata, sanoisin että on parantunut.

Perustelen vastaustani pelaajien vanhenemisella ja nettiroolipeliharrastuksen suosion laskulla. Se porukka joka aikoinaan oli kyseinen "pikkutyttöporukka" on kasvanut ja kehittänyt roolipelejä. En kiellä etteikö vanhemmilla aikuisilla olisi myös osaa siinä.

Toisaalta ihmettelin miksi aikuisia ihmisiä häiritsi niin kamalasti, jos varhaisteinit pelaavat roolipelejä. Roolipelaus ei harrastuksena ole iästä kiinni ja jos nuoret halusivat/haluavat pelata "ällösöpöjä" pelejä, onko se keneltäkään pois?

Miksi kenelläkään olisi oikeutta sanoa, että joku pelaa väärin tai väärällä aiheella?

maanantai 19. lokakuuta 2015

ylläpitäjä: älä sido itseäsi peliin

On siistiä keksiä roolipeliin uutta ja päivittää systeemejä hienommiksi. On myös kiva olla tarpeellinen ja saada "oikeaa duunia", eli oikeita ylläpitohommia roolipelissä, asioita, jotka vain ylläpitäjä voi tehdä. Pieniä, arkipäiväisiä asioita.

Olen itse sortunut nettimaailmassa kahlitsemaan itseni asioihin, missä joudun olemaan paikalla tiettyyn aikaan tai päivittämään sivulle jotain tiettynä päivänä. Esimerkiksi tällä hetkellä roolipelissäni on kuukauden hahmo -äänestys ja joka kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun äänet on laskettu, käyn päivittämässä uuden voittajan. Toistaiseksi olen onnistunut olemaan tarkka ja ilmoittamaan voittajan nimenomaan ensimmäisenä päivänä. Mutta koska osasin katsoa pidemmällekin, olen ovelasti kirjoittanut äänestyksen ohjeisiin, että voittaja ilmoitetaan kuun alussa. Täten voin hyvällä mielellä jättää voittajan odottamaan vaikka toiseen päivään, jos on ihan ehdotonta, etten ensimmäisenä päivänä pääse sitä päivittämään.

Esimerkiksi viime vuoden hahmogaalassa voittajat luvattiin ilmoittaa heti keskiyöllä. Missä minä olin? No tietenkin ulkona kaverien kanssa. En olisi mitenkään päässyt toteuttamaan lupaustani enkä ollut ajatellut aiemmin, etten aio yöllä kotona istua vaan juhlia uuttavuotta. Onneksi ylläpitotoverini muisti asian ja pystyi puolestani pitämään lupauksen, eli julistamaan gaalan tulokset.

Monet muutkin kerrat olen melkein unohtanut äänestää gaalassa tai kuukauden hahmossa, mutta valvojat ovat whatsapissa muistuttaneet asiasta ja olen voinut antaa heille ääneni. Sama tilanne on ollut myös pelaajien kysymysten kanssa: jos valvoja ei ole osannut varmuudella sanoa vastausta, minut on saanut kiinni nopeasti. Neuvottelemme muutenkin hyvin usein päätöksistä, ennen niiden tekoa ja jokainen meistä pääsee osallistumaan, kun kaikki saa kiinni puhelimella. Jonkun mielestä voi kuulostaa jopa oudolta, että roolipelaaminen on näin kiinni elämässämme. Se seuraa jopa koneelta lähtiessä!

Olen tavannut muutaman kerran netissä roolipelejä, missä ylläpito lukee ja tarkistaa KAIKKI pelaajien lähettämät roolit. Huhhuh. Nostan hattua ylläpidolle, mutta samalla haluaisin kysyä: onko oikeasti tarpeellista tarkistaa jokainen rooli? Eikö systeemiä voisi parantaa niin, että pelaajat saavat antaa itse itselleen ne kokemuspisteet mitälie? Edes kokeneiden pelaajien kohdalla pieni luottamus ei olisi keneltäkään pois.

Ja jos ylläpito ei ehdi rooleja tarkistaa, koko roolipeli jäädytetään tai roolien lähettämistä rajoitetaan. Suoraan sanottuna roolipelillä tehdään itsemurhaa. Kuka pelin jäädyttämisestä kärsii? No pelaajat ja itse roolipeli. Pelaajien inspiraatiota syödään julmasti ja roolipelin juonikehitystä jarrutetaan. Pelaajat saattavat jopa lopettaa "tauon" takia.

Äskeinen lyhyesti sanottuna: jos ylläpidolla ei ole aikaa, kukaan ei pelaa. Kukaan ei saa nauttia kyseisessä pelissä roolipelaamisesta ja myös pelaajien täytyy jäädyttää harrastuksensa, koska ylläpitokin on tehnyt niin.

Apurit kuten muut ylläpitäjät ja valvojat auttavat valtavasti pitämään pelin kasassa ja noudattamaan aikatauluja. Suosittelen niitä jokaiselle pelille, koska yhden ylläpitäjän on hankala ja lopulta raskasta pyörittää koko sirkusta ominpäin. Alussa se on kivaa, mutta kun peli vanhenee ja hommat kasvaa isommiksi, jokainen tulee todennäköisesti kaipaamaan pientä helppiä. Kun on muita huolehtimassa, voi itse pitää vaikka pientä taukoa ja keräillä voimia. (tai jos kone menee rikki kuten minulla!)

Pahimmillaan ylläpitäjän innostuksen puuhkassa lupaamat aikataulut tai oudot säännöt, kuten yllä mainittu roolien tarkistus, kaataa koko roolipelin. Kun ylläpito on väsynyt ja pitää parin viikon viattoman loman, on pelaajat hukassa ja odottavat stressi päällä, milloin ylläpito palaa. Jos edes palaa.

maanantai 31. elokuuta 2015

liittymisen monet keinot

Hahmohakemus (= hahmon luominen liittyessä)

Hahmohakemusta harkitsin omaan roolipeliin tässä jokin aika sitten, mutta hylkäsin ajatukseni kun yp-toverini sanoi hyvin, että monet pelaajat kysyvät apua ja ideoita hahmoonsa chatista, mikä ei ole uudelle liittyjälle mahdollista. Tämän takia oli järkevämpää säilyttää vanha liittymishakemus.

Hahmohakemuksessa pelaaja luo hahmon samalla kun hakee jäsenyyttä roolipeliin. Tämä nopeuttaa näppärästi pelaamisen aloittamista ja pienentää mahdollisuutta, missä pelaaja liittyy eikä jaksa luoda hahmoa. Suurin syy miksi kiinnostuin hahmohakemuksesta, on nimenomaan se nopeus, miten uusi pelaaja voi aloittaa uransa uudessa pelissä.

Toinen pieni miinus hahmohakemukselle, on esimerkkien puute ellei roolipelin foorumi ole julkinen. Piilotetussa foorumissa uusi liittyjä ei tietenkään näe, millaisia hahmoja pelissä jo on ja millä tyylillä hahmot pelissä luodaan. Se voi hankaloittaa hahmon tekoa ja aiheuttaa sen, ettei pelaaja pääse liittymään jos ohjeita on ymmärretty väärin ja täten hahmoon on eksynyt virheitä.

Muuten foorumipeleihin tämä systeemi on oikein kätevä.

Liittymishakemus (= kysymykset ja roolinäyte)

Liittymishakemus sisältää perinteisesti kysymykset nimimerkistä ja sähköpostista ja sen lisäksi pari testikysymystä, millä tarkistetaan onko pelaaja lukenut sivut huolellisesti. (tai kysellään muita tietoja liittyjästä) Roolinäytteessä liittyjä osoittaa, että ymmärtää mitä roolipelaaminen on ja osaa kirjoittaa roolin. (aloittelijaystävällisessä pelissä) Kokeneille roolipelaajille tarkoitetussa pelissä roolinäytteellä saatetaan testata kokemusta ja karsia aloittelijoita. (tähän en kyllä ole törmännyt, mutta tulipahan mieleen)

Jos roolipeli pyytää roolinäytettä, sen sivuilla myös oletettavasti kerrotaan miten rooli kirjoitetaan ja mitä roolipelaaminen on. Olisi aika kohtuutonta pyytää uudelta pelaajalta näytettä, jos sivuilla ei edes ole ohjeita sen tekemiseen.

Roolinäytteen, kuten myös hahmohakemuksen, miinukset ovat vaivannäkö. Liittyminen vie siis hetken aikaa - roolinäyte tosin vähemmän.

Suora rekisteröityminen foorumille

Suora rekisteröityminen foorumille on nopein ja helpoin tapa liittyä, mutta myös hieman harvinaisempi vanhemmissa roolipeleissä. Uudelle roolipelille suosittelen tätä ainakin aluksi, jotta peli pääsee käyntiin ja saa vakiopelaajia.

Suoran rekisteröitymisen huono puoli on trollit ja pelaajat, jotka tulevat ja kääntyvät pois. Koska liittyminen on niin helppoa, on näiden "juokse ja karkaa" -pelaajien mahdollisuus myös suurempi: roolipelin ideaa ei välttämättä mietitä sen kummemmin, kunhan vain liitytään huvikseen.



Millaisia liittymisen keinoja sinun roolipelissäsi käytetään? Miksi? Tiedätkö muitakin keinoja? Minkä koet parhaaksi?